Kun valmentamisen kipinä on syttynyt, on aika miettiä omia motiiveja valmentajaksi ryhtymiseen. Motiiveja on varmasti erilaisia ja jokainen valmentaja etenee omalla valmentajanpolullaan omaa tietään.
Valmentajan polkunsa alussa jokaisen valmentajan on käytävä pohdiskelua valmentamisen syistä, tarkoituksesta ja tavasta. Valmennusfilosofian rakentuminen voi olla sattumaa tai tietoista, riippuen miten sitä on pohtinut tai reflektoinut. Miksi valmennan, miten valmennan, ketä valmennan, ovat kysymyksiä, joihin on löydettävä vastauksia ennen oman valmennuksen perusideologian rakentumista.
Omat perusarvot, itsensä tunteminen ja ymmärtäminen, valmentamisen tarkoitus sekä omat toimintatavat määrittelevät, miten valmentamista toteutetaan ja minkälaiset tavoitteet on mahdollista asettaa valmennettaville.
Valmentajan itsensä ja oman osaamisen kehittäminen etenee matkan varrella vaiheittain. Valmentajana kehittymisen kannalta on tärkeää määritellä itselleen omat osaamistarpeet. Tähän valmentajanpolun malli on omiaan auttamaan tarpeiden hahmottamisessa ja itsensä tutkiskelussa.
Lajikohtainen valmentajan polku, jossa on kuvattu lajin osaamistavoitteet ja polun henkilökohtaistaminen valmentajan oman kehittymissuunnitelman mukaisesti motivoi valmentajan omaa kehittymistä. Itsensä havainnointi- ja arviointityökalut palvelevat ja auttavat valmentajaa havainnoimaan osaamistarpeitaan
Valmennusosaaminen on muutakin kuin urheiluosaamista, jota on perinteisesti pidetty pääasiallisena valmennusosaamisena. Lajiosaaminen eli tieto lajin vaatiman tekniikan, taidon ja taktiikan opettamisesta, on urheiluosaamisen ydintä. Ihmissuhdetaitojen tärkeimpiä osa-alueita ovat vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot, organisaatiotaidot ja ihmistuntemus, joita ilman valmentaminen ei voi olla menestyksekästä.
Itsensä kehittämistaidot, jotka luovat pohjan uuden oppimiselle ja opettamiselle, ovat valmentajan kehittymisen ja kasvamisen edellytyksenä. Itsearviointi- ja oppimisen taidot, verkostoitumisen, tiedonhankinnan sekä ajattelun taidot ovat avaimia itsensä kehittämiseen.
Suomen keilailuliiton ja tarkkuuslajien järjestämien valmennuskoulutuksien jälkeen jatkokoulutus on pitkälti valmentajan itsensä harteilla.
Kuortaneen urheiluopisto järjestää täydennyskoulutusta, Kuortaneella järjestettävä keilailuvalmentajien oma kansainvälinen seminaari iCoach tarjoaa kansainvälistä valmennusosaamista ja verkostoitumismahdollisuuksia ja nuoriso- ja koulutusvaliokunta järjestää valmentajapäiviä sekä koulutusseminaareja vuosittain.
Jatkuva oppiminen on tärkeää itsensä kehittämisen takia. Kun omat osaamistarpeet on määritelty, on helpompi lähteä etsimään omia jatkokouluttautumisen kohteita ja koulutuksen tarjoajia sekä tapoja. Itseopiskelu, lukeminen, tiedon hankkiminen ja aktiivinen verkostoituminen ovat keinoja lisätä omaa osaamistaan.
Suomen Valmentajat ry (www.suomenvalmentajat.fi) tarjoaa tukea ja koulutusta valmentajille eri valmentajanpolun vaiheessa. Jäsenenä koulutukset ovat hieman edullisempia. Koulutuskalenterista löytyy seminaareja, valmentajaklinikoita ja koulutusohjelmia.
Oman osaamisen kehittämiseen voi olla vaikea tarttua ja löytää työkaluja. Kehittyvä koutsi- työpajakoulutus on suunnattu juuri tähän.
Suomen Olympiakomitean valmennusosaamisen verkosto tarjooa paljon tietoa sekä asiaa valmentamisen tueksi.