Elämän mittaisesta intohimosta

 

Keilaaja-lehdessä alkaa uusi Tulosten takana –juttusarja, joka pohjautuu henkilökuvamaisesti suomalaisten keilaajien tarinoihin. Juttusarja kulkee eteenpäin ketjuviestitse ja ensimmäisestä osasta vastaa itseoikeutetusti Suomen Keilailuliiton Hall of Fame nro 5, Maire Rautakoski. Juttu julkaistaan kokonaisuudessaan Keilaaja-lehdessä 3/2022.

“Maire Rautakoski.”

Kauaa ei tarvitse puhelimen hälyttää, kun iloinen, vast’ikään vantaalaistunut keilailulegenda Maire Rautakoski vastaa puhelimeen.

Uutta juttusarjaa käynnistäessä sovimme Mairen kanssa haastattelun aiemmin samalla viikolla – kuinkas muuten kuin tekstiviestitse. Tuolloin Rautakoski, 95, harmitteli vastausviestissään, kun ei ollut aiemmin kuullut puhelimen soittoa, mutta sanoi antavansa mielellään haastattelun lehteen. Ja käyhän se.

Maire Rautakoski muistetaan erityisesti 1960-luvulla uraa uurtaneena naisena, jonka palkintokaapista löytyy mitaleja arvokilpailuista, jos jonkinlaisista. Debyyttinsä maajoukkuetasolla Kuopion Kolauksen keilaaja teki kolmekymppisenä Hampurissa vuonna 1960, jolloin lyötiin ensitahteja suomalaisen naiskeilailun arvokisakukoistukselle. Rautakoski voitti hopeaa parikilpailusta yhdessä Kyllikki Vuorion kanssa, vaikkakin naiset olivat herrasmiesten matkassa mukana vasta epävirallisesti MM-tasolla.

“Ennen Hampurin kisoja kaikkien pallot punnittiin Helsingissä. Heitin tuolloin täysipainoisella pallolla, joka oli kuitenkin mittaajien mielestä ylipainoinen, enkä saanut kilpailla sillä”, Rautakoski muistelee. Korvaava lainapallo löytyi kuitenkin lentokonematkan aikana, kun Helsingistä Saksaan lentäneillä turisteilla oli joillakin keilapalloja matkassa.

“Aina minua on kohdeltu naisena asiallisesti, mutta ehkä hieman ylimielisiä oltiin vielä silloin. Kun muut maat ottivat Hampurissa yhteiskuvia, Suomessa miehet ja naiset ottivat omansa ja ruokailivat eri pöydissä.”

Rakkaus lajiin löytyi Savossa

1940- ja 1950-luvuilla Rautakoski urheili monipuolisesti ja nappasi uinnissa jopa SM-viestikullan Helsingin Uimareiden riveissä. Käsipallossakin pelisilmää osoittaneella pelaajalla taidot riittivät jo maajoukkuetasolle. Edessä oli kuitenkin paikkakunnan vaihdos.

“1953 mieheni Aarre Rautakoski sai soiton Kuopiosta, jossa häntä pyydettiin uuteen sisätautisairaalaan lääkäriksi. Ja niin me sitten lähdimme.”

Samaan aikaan Kuopioon oli suunnitteilla myös kaupungin ensimmäinen keilahalli. 1957 valmistunutta hallia varten kutsuttiin ihmisiä infotilaisuuteen, jossa paikalla oli Helsingin Bowlingliitosta ihmisiä kertomassa keilailusta. Se oli Rautakoskien ensimmäinen todellinen kosketus lajiin.

Ääni: Keilailuharrastuksen aloittaminen oli savolaistuneille Rautakoskille itsestään selvyys.

“Olin vain yhden kerran käynyt Ruusulan keilahallissa katsomassa keilailua, kun joku sukulaiseni oli ollut siellä keilaamassa, mutten tiennyt lajista sen enempää. Tuolloin kuitenkin Kuopiossa kaikki oli itsestään selvää, että tähän me mieheni kanssa ryhdymme”, Maire kertoo. “Olin infotilaisuudessa ainoa nainen ja tuolloin puhuttiin naisten mahdollisuudesta päästä ensimmäisiin arvokilpailuihin. Ilmoitin siellä ääneen, että siellä minä sitten olen.”

Talvisaikaan sisäharrastustilojen vähyys Kuopiossa johti siis siihen, että yksi ikoninen suomalainen keilailutarina sai alkunsa. Muut lajit joutuivat väistymään, kun keilailu täytti Rautakoskien elämää. Maire niitti menestystä sittemmin virallisissakin EM- ja MM-kilpailuissa useiden kulta- ja himmeämpien mitalien voimin sekä lisäksi kaksin Suomen mestaruuksin vuosina 1962 ja 1965. Aviomies Aarre oli hänkin tunnollinen harjoittelija ja maaottelutason keilaaja siviilityönsä ohella. 1962 Urheilutoimittajainliitto valitsi Mairen vuoden naisurheilijaksi neljän EM-kultamitalin siivittämänä. Miesurheilijaksi valittiin tuolloin seiväshypyn maailmanennätyksen lukemiin 494 kirjauttanut Pentti Nikula. Koko maanlaajuinen arvostus oli yhtäkkiä aivan toisissa sfääreissä.

Maajoukkueuran jälkeen valmentamista ja vaikuttamista

Ääni: Maire Rautakoski kertoo keilailu-uransa jälkeisistä ajoista.

Jo viiden vuoden päästä suursuosiosta 1967 Maire Rautakoski koki saaneensa paljon keilailulta ja lopetti kansainvälisen menestyksen tavoittelun. Rautakoski kävi keilailuvalmentajan kurssit ensimmäisenä naisena, perusti Kuopioon naiskeilaajille tarkoitetun oman keilailukerhon ja kiersi opettamassa keilailua. 1972 valinta kävi Suomen Keilailuliiton hallitukseen kautta aikain ensimmäisenä naisjäsenenä. Keilailuvaikuttaminen “kiinnosti kerta kaikkiaan”, vaikkakaan aikansa feministiksi ei Rautakoski itseään suorasanaisesti luonnehdi:

“Kyllä siinä tietysti aina vähän naisten puolesta täytyi olla.”

Rautakosken silmissä laji on tehnyt aimo harppauksen eteenpäin reilussa kuudessa kymmenessä vuodessa. Ensimmäiset kierreheitot hän näki Meksikon MM-kilpailuissa 1963, josta oli tietysti raportoitava myös koti-Suomessa. Maire ei kuitenkaan lähtenyt vaativaa kierretekniikkaa sen enempää kokeilemaan, mutta mieheensä Aarreen tämä teki tuolloin vaikutuksen. Nykymuodossaan keilailu on Rautakosken mukaan viihdyttävä televisiolaji, kun mukaan pääsee niin helposti. Hänen huippuvuosiensa aikaiseen tarkkuuspohjaiseen lajiin on lisäksi mukaan tullut ratojen sekä pallon liikkeen tulkinta ja kahden käden tekniikan yleistyminen. Henkilökohtaisesti Rautakoski suosisi kuitenkin enemmän perinteistä tekniikkaa – joskin oman keilailunsa Maire on joutunut jo jättämään taka-alalle.

Maire Rautakoski

• s. 6.2.1927 (os. Strömberg)
• Asuu Vantaalla tyttärensä luona, viettänyt suurimman osan elämästään Kuopiossa, kotoisin Helsingin Vallilasta.
• Kuului jatkosodan aikana pikkulottiin.
• Ensimmäinen suomalainen naisvoittaja arvokilpailuissa.
• Virallisista naisten EM- ja MM-kilpailuista 8 kultaa, joista kaksi henkilökohtaista. Lisäksi kolme pronssia. Kaksi Suomen mestaruutta.
• Vuoden naisurheilija 1962, SKL:n kultainen pelaajaneula nro 22, SKL:n Hall of Fame nro 5.
• Suurperheen äiti, pojista Jerestä sekä Jyrkistä tuli myös maajoukkuekeilaajia.
• Kiittää perhettään saamastaan tuesta urheilu-uralleen.

Lue juttu kokonaisuudessaan seuraavassa Keilaaja-lehdessä. Lehdessä julkaistaan myös, kenet Maire Rautakoski haastaa seuraavana juttusarjaan. Keilaaja-lehti ilmestyy viikolla 41 lehden tilanneille SKL:n jäsenille paperisena sekä ilmaisena näköisversiona Suomen Keilailuliiton nettisivuilla www.keilailu.fi. Näköisversion koonnista vastaa Taiqa Digital Oy.

Teksti ja editointi: Simo Uosukainen
Kuvat: Suomen Keilailuliiton arkisto ja Matias Honkamaa