Suomen urheilun eettinen keskus SUEK on julkaissut kaksi merkittävää tutkimusta suomalaisen urheilun tilasta. SUEK selvitti urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa sekä urheiluyhteisön työntekijöiden kokemuksia tai havaintoja epäasiallisesta kohtelusta. Suomalaiset kilpaurheilijat kokevat urheilussa etupäässä myönteisiä kokemuksia, mutta myös vastuutonta ja epäasiallista käytöstä ilmenee. Näiden lieveilmiöiden poistaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista koko urheiluyhteisöltä.
Suomen Keilailuliitto osallistui mukaan tutkimukseen, jossa selvitettiin urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa. Tässä artikkelissa on lainattu SUEK:n tiedotetta, jossa SUEK:n tiedotuspäällikkö Susanna Sokka kirjoittaa tutkimustuloksista. Tutkimuksen tarkemman aineiston näet tästä:
Linkki: Urheilijoiden myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia suomalaisessa kilpaurheilussa
Urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa selvittäneen tutkimuksen mukaan urheilijoilla on odotetusti paljon myönteisiä kokemuksia. Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoi menevänsä mielellään harjoituksiin. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin kokenut myös epäasiallista käyttäytymistä, syrjintää tai häirintää. Yleisintä oli oman tekemisen epäoikeudenmukainen ja pilkkaava arvostelu. Vähiten koettiin fyysistä väkivaltaa.
– Kyselyyn vastanneista urheilijoista vain noin 30 prosenttia ei ole kokenut vastuutonta tai epäasiallista toimintaa. Tämän vuoksi tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, aktiivista puuttumista ja selkeitä toimintaohjeita, joihin koko urheiluyhteisön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nyt on tärkeää katsoa
yhden ihmisen sijaan koko urheilujärjestelmää ja sen toimintaa. Sivustakatsominen ei ole enää vaihtoehto, sanoo tutkimuksesta vastannut urheilupsykologi Satu Kaski.
Vähemmistöryhmään kuuluminen ei tutkimuksen mukaan näytä vaikuttavan epäasialliseen kohteluun, mutta se estää myönteisten kokemusten kertymistä urheilussa. Vastaavasti esiin nousee ryhmän merkitys, sillä vastuullisesti toimiva ryhmä pystyy estämään epäasiallista toimintaa.
– Urheilijan ammatti on takamatkalla oikeus- ja sosiaaliturvassa muihin ammatteihin nähden, ja siksi on olennaista pyrkiä kaikin keinoin vaalimaan urheilijalle palkitsevaa ja turvallista työympäristöä. Tämän vuoksi epäasiallisen käytöksen poistaminen urheiluyhteisössä tulee olla kaikkien urheilun parissa toimivien tahojen
tinkimätön tavoite, lentopalloilija Ronja Heikkiniemi sanoo. Tutkimukseen vastanneet toivoivat urheiluyhteisöltä varhaisen puuttumisen ja kielteisten kokemusten
selvittämisen toimintamallien kehittämistä. Lisäksi toivottiin panostamista yhdenvertaisuutta vahvistaviin toimintatapoihin, koska myönteiset ja kielteiset kokemukset liittyvät vahvasti urheilijan hyvin- ja pahoinvointiin.
– Viime vuosina on tehty paljon tutkimuksia ja kerätty tietoa meiltä urheilijoilta. Järjestöt näyttävät tunnistaneen muutoksen tarpeen ja heillä on vahva tahto muuttaa asioita, osalla tosin pakon edessä. Nyt on korkea aika, että siirrytään tahdosta käytännön tekoihin. Aina liittotasosta lähtien seuratasolle asti pitää
olla selkeät raportointikanavat sekä toimintamallit, jotka ovat kaikkien toimijoiden tiedossa, ratakelaaja Esa-Pekka Mattila sanoo.
Urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa -tutkimus toteutettiin yhteistyössä noin 50 urheilujärjestön kanssa ja siihen vastasi yli 2 000 kilpaurheilijaa. Järjestöt lähettivät kyselyn omille kilpaurheilijoilleen. Tutkimus oli jatkoa kaksi vuotta sitten julkaistuun Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimukselle.
Lähde: SUEK:n tiedote
Teksti: Susanna Sokka, SUEK – viestintäpäällikkö