Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Suomen Keilailuliitto osallistui tutkimukseen ja lähetti tutkimuskyselyn yli kahdeksalle tuhannelle rekisteröityneelle keilaajalle.

SKL sai kyselyn vastausten kautta keilaajilta anonyymisti arvokasta tietoa liittyen seksuaaliseen tai sukupuoleen liittyvään häirintään lajin piirissä. SUEK ry:n ohjeistuksen mukaisesti keilailun osalta tuloksia ei julkaista, kun tutkimuskyselyyn vastasi alle 100 urheilijaa. Lajikohtaisia tuloksia ei julkaista, koska alhaisesta vastaajien määrästä johtuen tuloksia ei voida pitää yleistettävinä, eikä tutkimukseen vastanneiden urheilijoiden määrää lajin kokonaisjoukkoa edustavana.

Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet.) Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018, eli noin 6,5 prosenttia kaikista, joille kysely lähetettiin. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön

Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.

– Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

– On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.

– Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa.

Puhekulttuuri nousi esille

Keilailun osalta tutkimuskyselyyn vastasi alle 100 urheilijaa. Lajikohtaisia tuloksia ei julkaista, koska alhaisesta vastaajien määrästä johtuen tuloksia ei voida pitää yleistettävinä, eikä tutkimukseen vastanneiden urheilijoiden määrää lajin kokonaisjoukkoa edustavana. On kuitenkin lajin ja kokonaistutkimuksen kannalta tärkeää, että nämä vastaajat ovat halunneet vastata tutkimukseen ja tuoda kokemuksiaan esille.

Keilailun osalta kyselyyn vastasi 84 henkilöä, jotka vastasivat anonyymisti. Keilaajien vastauksissa ei tullut ilmi häirintää, johon liittyisi fyysistä väkivaltaa. Sen sijaan vastauksista tuli ilmi häiritsevää puhetta, joka oli vahvasti esillä myös muiden lajien vastaajien vastauksissa.

Ote SUEK ry:n tutkimustuloksien yhteenvedosta kaikkien lajien osalta:

”Häirinnän kohteeksi joutuneet olivat pyrkineet usein sietämään tilannetta ja olemaan mukana esimerkiksi häiritsevässä vitsailussa, sillä häirinnästä loukkaantuneet tai mielensä pahoittaneet leimattiin helposti huumorintajuttomiksi tai nipottajiksi”.

– Tämä tutkimus antaa tärkeää lisätietoa, mitä lajissamme tapahtuu. Tulemme vielä tarkemmin analysoimaan lajimme tulokset. Häiritsevän puheen esille nousu tutkimuksessa antaa meidän lajissammekin aihetta toimenpiteille. Puhekulttuurin parantaminen ja toisten kunnioittaminen ovat asioita, joihin lajimme keskuudessa tulee muun muassa kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Iso kiitos lajimme puolesta kaikille vastanneille, kommentoi Suomen Keilailuliiton toiminnanjohtaja Sami Järvilä.

Kannustamme kertomaan

Väestöliiton Et ole yksin -palvelussa voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.

SUEKin ILMO-palveluun voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia.

Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä: