Suomen Keilailuliiton puheenjohtajan Olli Hossin  uudessa blogikirjoituksessa Hossi vetää yhteen koronaviruksen varjostamaa poikkeuksellista keilailuvuotta sekä kertoo paikallisliittojen kanssa sovituista yhteisistä suomalaisen keilailun tulevaisuuden suunnitelmista.

Olli Hossin kaikki blogikirjoitukset pääset lukemaan osoitteessa keilailu.fi/puheenjohtajanblogi.

Tuorein kirjoitus kokonaisuudessaan myös tässä:

Puheenjohtajan blogi

Koronavuosi ja Kaikki keilaa -strategia, 30.11.2020

Hei keilaajaystävät,

OIemme marraskuun lopussa ja kohta on historiani erikoisin keilavuosi kulunut. Tämä blogini vetää sitä samalla myös yhteen.

Korona

Vuoden 2020 ensimmäiset 10 viikkoa keilailu jatkui vielä normaalisti ja sarjamäärät olivat jopa hivenen nousussa vuodesta 2019.

Maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun kilpakeilailu pysähtyi hetkessä kokonaan koronan ensimmäisen aallon takia. Kesäkuun alusta alkaen keilailu on sitten nilkuttaen jatkanut ja kilpasarjamäärät ovat olleet syksyllä noin 20 % perässä ja koko vuosi 2020 kaikkiaan nyt vajaat 30 % jäljessä vuotta 2019 kilpakeilasarjamäärin mitattuna.

Korona on siis ollut maaliskuusta asti läsnä ja haluan kuitenkin kiittää teitä jäseniämme vastuullisesta käytöksestä, jonka ansioista keilahalleissa ei juurikaan ole korona-altistuksia löytynyt.

Keilailu on sosiaalinen laji, mutta se ei ole kontaktilaji. Hyvällä suunnitellulla niin, että keilaajat ei ole liian lähellä toisiaan ja toisaalta jokaisen keilaajan omalla vastuullisella käytöksellä, olemme voineet pitää lajimme käynnissä, eikä onneksi tiedossani ole keilahallissa tulleita tartuntoja. Syksyllä meillä kävi paremmin kuin monessa muussa urheilulajissa ja mm. vuoden SM-kisat saatiin haasteiden kautta vietyä läpi. Mutta se, ettei tartuntoja ole ollut, ei takaa jatkosta mitään. Nyt loppuvuodesta tartuntatilanne on taas selvästi pahentunut ja alueellisesti rajoituksia on jouduttu ja joudutaan edelleen lisäämään ja myös keilakevät tullee olemaan pitkälle poikkeusolojen alainen. Toivonkin edelleen kärsivällisyyttä ja vastuunottoa sekä keilaajilta että keilahalliyrittäjiltä. Keilaajat ovat itse keskeisessä asemassa – koska emme ole kontaktilaji, voimme jokainen itse vaikuttaa turvaväleihin ja lajia voi harrastaa, vaikka käyttäisi maskia, kuten monet jo tekevätkin. Keilaamme siis jatkossakin edelleen terveys edellä ja joudumme varmasti jatkossa sekä siirtämään että perumaan kilpailuja, kunnes palaamme vähitellen vuoden 2021 aikana aikaan koronan jälkeen rokotteen myötä.

Jäsenistö

Valtakunnallisesti SKL:n jäsentenmäärä laski vuodessa 1.10.19-1.10.20 478 keilaaja eli -5.3 %. Edellisenä vuonna sama luku oli 463 eli -4.9 %.

Pelkäsimme pahempaa.  Kuten aiemmissa blogikirjoituksissani olen kertonut, koronapandemian olisi voinut olettaa pahentaneen tilannetta merkittävästi.

Iso kiitos siis teille kaikille, jotka jatkoitte tai aloititte jäsenyyden sekä aloititte kilpakeilailun. Valtakunnallinen jäsenmäärämme 6.11.20 oli 8565 keilaajaa, joista lokakuun loppuun mennessä oli virallisen kilpailun käynyt heittämässä 5023 keilaajaa eli 59 % jäsenistöstä. Monet tietysti jo paljon kisoja. Kilpakeilailu on kokonaisuudessa koronan takia vähentynyt, kuten muutkin sisäurheilut, mutta ei läheskään niin paljon kuin hupikeilailu.  Valtakunnallisesti olemme saaneet vuodessa yli 500 uutta rekisteröitynyttä eli lähes 6 %.

Keilailuliittojen väillä tilanne vaihteli suuresti, sillä paras liitto oli Lappeenranta, jossa kasvua oli 19 % ja uusia jäseniä tuli jopa 22 %. Yli 10 % uusia jäseniä saivat myös Raisio, Itä-Häme, Mikkeli, Simpele, Myllykoski ja Vantaa, hieno homma! Kuudessa paikallisliitossa ei uusia keilaajia rekisteröity yhtään.

Kysely vuonna 2020 lopettaneille

Kilpakeilaajista yli 30 % on yli 70-vuotiaita, ja väistämättä lajimme lopettaa moni terveys- ja ikäsyistä. Vuoden aikana jäsenyyden lopetti 1063 keilaajaa, joista suuri osa oli veteraaneja. Keilailu tuotteena on kuitenkin hieno ja saimme siitä taas konkreettisen todistuksen, kun lähetimme kyselyn sähköpostinsa jakaneille Keilailuliitosta tänä vuonna eronneille.

Pääsyyt lopettamiseen olivat eniten ikä ja terveys ja hyvin vähän itse lajin luonne. Kun kysyimme heiltä: ”Suosittelisitko keilailuharrastuksen aloittamista tuttavillesi?”, kaikista 141 vastanneesta 96 % vastasi ”Kyllä”. Jos lajin lopettaneet antavat tällisen palautteen, mikä osoittaa paremmin, että keilailu koukuttaa?

Tätä osoittaa myös se, että ensilisensseistä yli 60 % jatkaa keilailuaan normaalilisenssillä. Osa ei kuitenkaan jatka, ja kyselyn toinen isompi ja ikävämpi löytö oli, kun kysyimme eronneilta ensilisenssiläisiltä: ”Oltiinko sinuun yhteydessä paikallisliiton tai keilaseuran toimesta sinä aikana, kun olit rekisteröityneenä keilaajana?

Lähes 40 % vastasi tähän, että kukaan ei ollut heihin yhteydessä. Tämä ei ole oikein! Olemmekin etukortti-projektin yhteydessä jo aiemmin sopineet, että myös SKL tulee suoraan lähestymään kaikkia uusia keilaajia tervetuloa-viestipaketilla jäsenyytensä alussa, mutta se ei riitä, vaan paikallinen kontakti ja kannustus on välttämätöntä, jotta juuri alkanut harrastus jatkuu. Tässä jokainen hallissa kävijä voi ottaa roolia ja vetoankin sekä paikallisliittojen keilaajiin että keilahalleihin, että älkää jättäkö juuri rekisteröitynyttä keilaajaa yksin.

Uusi Kaikki Keilaa -strategia 2020-25,

Pidimme lokakuun lopussa Keilailuliiton liittokokouksen. Varsin ansiokkaasti oli paikalla Vantaalla joko henkilökohtaisesti tai valtakirjoilla 35 paikallisliittoa, jotka edustivat noin 70 % koko jäsenistöstä. Kokouksessa hyväksyttiin toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosiksi 2020–22 ja valittiin uusi valtuusto. Minulle keskeisin asia kokouksessa oli käydä läpi ja uuden keilailustrategiamme hyväksyminen. Koko Kaikki Keilaa -strategia 2020-25  löytyy tämän linkin takaa – suomalaisen keilailun strategia ja suosittelen sen läpikäymistä kaikille, mutta haluan nostaa siitä esiin avainstrategiat

Päätavoitteena on siis saada keilailua oikeasti harrastavien määrä taas nousuun ja pyrkiä tekemään sitä kaikille rintamilla.

Kuusi strategiamme avaintavoitetta ovat seuraavat:

AVAINSTRATEGIA 1: UUSI HARRASTUS MONELLE UUDEN KEILAAJAN ETUKORTILLA

AVAINSTRATEGIA 2: PIDETÄÄN KEILAILU YLLÄ KOKO ELINKAAREN AJAN LAPSESTA VETERAANEIHIN

AVAINSTRATEGIA 3: JUNIORIEN JA NUORTEN KEILAILUN NOSTAMINEN

AVAINSTRATEGIA 4: NAISTEN KEILAILUN NOSTAMINEN KAIKILLA TASOILLA

AVAINSTRATEGIA 5: PIDETÄÄN SUOMALAINEN KEILAILU EDELLEEN KANSAINVÄLISELLÄ HUIPULLA

AVAINSTRATEGIA 6: KEILAILUN NÄKYVYYDEN MODERNISOINTI DIGIAIKAAN

Jokaiselle avainstrategiasta on liitteessä kuvattu, miksi juuri tämä strategia, mitkä ovat pääkeinot ja miten onnistumista mitataan.

Tulemme myös kunnolla seuraamaan sekä strategian toteutusta että numeerisia tuloksia liittohallituksen kokouksissa ja asianomaisissa valiokunnissa- esimerkkinä myös uudessa perustettavassa naisvaliokunnassa.

Tiedän että näin korona-aikana ei ole helppo saada ihmisiä aloittamaan uutta harrastusta, mutta strategiakaudella 2020–25 myös koronan kanssa varmasti opitaan elämään. Esimerkiksi etukortti-mallimme on monivuotinen, jossa toimiva yhteistyö keilahallien kanssa on ensiarvoista. Haluankin tärkeänä strategiaedellytyksenä nostaa esiin juuri tarpeen läheiseen yhteistyöhön paikallisliittojen ja keilahallien kanssa. Jos yhteistyö keilahallien ja kilpakeilaajien kanssa ei toimi – syystä tai toisesta – sekä keilahalli, liitto ja sen kaikki keilaajat kärsivät.

Toivomuksenani onkin, että ilmoitatte vaikka luottamuksella suoraan allekirjoittaneelle, jos teistä tuntuu, ettei yhteistyö alueellanne keilahallin ja kilpakeilaajien kanssa ei toimi, niin katsotaan vaikka yhdessä, miten tilannetta voidaan parantaa. Meillä on jo nyt useita positiivisia kokemuksia, että näiden oikeasti yhteisten tavoitteiden kautta, löytyy keskusteluissa myös yhteinen sävel.

Korona-aika on erityisen haastava halliyrittäjälle, joten meidän tulee todella puhaltaa yhteen hiileen. Kukaan meistä ei keilaa ilman keilahallia, jossa kisoja voi ja halutaan järjestää.

Keilailuliiton hallitus 2021–22

Joulukuun 5. pidetään valtuuston syyskokous, jossa myös valitaan koko Keilailuliiton hallitus vuosiksi 2021–2022. Itse olen päättänyt olla käytettävänä puheenjohtajana, jos kannatusta edelleen löytyy. Vuosi on ollut raskas, eikä todellakaan sellainen kuin toivoin tai kuvittelin, mutta toisaalta olemme saaneet pohtia uusia ajatuksia ja keinoja keilailun eteen ja haluaisin olla itse toteuttamassa tätä uutta strategiaamme ja nähdä minkälaisia tuloksia se tuo, kun siirrymme koronan jälkeiseen maailmaan.  Olen ollut iloinen hallituksen sitoutumisesta ja yhteistyökyvystä, mutta vaihteluakin tarvitaan ja sitä myös on tulossa. Tulen sitten valituksi tai en, niin erityisesti toivon, että saamme tulevaan hallitukseen jatkossa taas molemmat sukupuolet edustetuksi.

keilailuterveisin,

Olli Hossi,

puheenjohtaja

Suomen Keilailuliitto