Vuoden viimeisessä blogikirjoituksessaan Suomen Keilailuliiton puheenjohtaja Olli Hossi toivottaa rauhallista joulunaikaa sekä kirjoittaa  kilpakeilailun tilanteesta Suomessa. ”Keilailuliiton hallitus päätti lokakuun kokouksessaan, että SKL ottaa jatkossa enemmän roolia auttaakseen alueita ja halleja, joissa kilpakeilailu loppunut, loppumassa tai sitä ei ole saatu lainkaan alkuun”, Hossi muun muassa kirjoittaa.

Kaikki Hossin blogikirjoitukset löydät tästä linkistä. Tuorein kirjoitus luettavissa suoraan tästä: 

Puheenjohtajan blogi

12.12.2023

Kilpakeilailua jokaiselle alueelle Suomessa

Toimintatapamme mukaisesti jäsenliitot päivittävät kaikki jäsenyystietonsa ajan tasalle heinä-syyskuussa.

Olimme edellisen kauden 2022–23 pelattujen sarjamäärien ja ikäjakaumamme mukaan tehnyt ennustuksen, että jäsenyyden jättäisi menneenä kesänä noin 950 keilaajaa. Ikävä luku jo sinänsä, mutta kun kesällä alkoi tulla uusia huolestuttavia tietoja toimivista keilahalleista, joissa kilpakeilailu on eri syistä päättymässä, huolestuin lisää. Lopulta jäsenyyden jättäneitä tulikin enemmän jopa 1079 ja tämä vaati lisää pureutumista.

Alla paikallisliitot, joissa jäsenyyden lopetusprosentit olivat suurimmat:

Liitto Jäseniä 30.6.23 Lopettajia 1.10.23 Lopetus-% Pääsyy
Eurajoki 29 11 37,9 % Yrittäjä vaihtui – kilpailutoiminta tauolla
Kotka 153 57 37,3 % Keilakoneet purettu, ei kilpailutoimintaa
Kemi 74 23 31,1 % Halli purettu ja uusi halli vasta vuoden päästä
Parainen 96 26 27,1 % Paraisten keilahalli lopetti toimintansa syyskuussa
Hyvinkää 204 52 25,5 % Nurmijärven uudessa hallissa ei kilpailuja

 

Kuten huomaatte, kaikissa viidessä (Kotka, Eurajoki, Parainen, Kemi ja Nurmijärvi) yhteinen piirre on, että kilpakeilailu alueen ainoassa keilahallissa ei nyt syksyllä jatku.

Kun kaikkialla muualla Suomessa lopettajien osuus on tänä kesänä ollut luokkaa 12 % (sekin siis iso), niin näillä viidellä alueella se on 30–40 % ja tämä trendi tulee jatkumaan, ellei kilpailutoiminta elvy.

Kilpailutoiminnan päättyminen alueella iskee siis aina saman tien kaikkiin ko. kisahallia käyttäviin jäseniin ja lisäksi käytännössä pysäyttää uusien jäsenten tulon ko. alueella kokonaan. Jo aiemmin viime vuosina tällaisia vastaavia caseja on ollut mm Porvoo, Kalajoki, Savonlinna, ja Kajaani joitakin mainitakseni. Lisäksi Suomen noin 140 keilahallista noin 50 on sellaisia, joissa kilpakeilailua ei ole koskaan ollutkaan. Tosin näistä useimmat ovat olleet tarkoituksellisesti hupihalleina alueilla, joilla on jo toiminnassa myös kilpakeilahalli.

Tarttuaksemme kunnolla tähän haasteeseen Keilailuliiton hallitus päätti lokakuun kokouksessaan, että SKL ottaa jatkossa enemmän roolia auttaakseen alueita ja halleja, joissa kilpakeilailu loppunut, loppumassa tai sitä ei ole saatu lainkaan alkuun.

On ainakin neljä eri tilannetta, jossa apua voi olla tarpeen:

a) Uutta keilahallia ollaan perustamassa tai juuri perustettu, ja kilpakeilailun aloittamista harkitaan
b) Halliyrittäjä on vaihtumassa ja uusi yrittäjä harkitsee aloittaako/jatkaako kilpakeilailua
c) Toimiva kilpakeilahalli harkitsee luopuvansa kilpakeilailusta
d) Alueen ainoa keilahalli on jo lopettanut toimintansa

Kohdissa a, b ja c Keilailuliitto voi yhteistyössä paikallisliiton kanssa tulla paikanpäälle perustelemaan menestyvän keilahalliyrittäjän kanssa, miksi ja miten kilpakeilailu tukee hallibisnestä eli miksi sitä siis kannattaa jatkaa tai aloittaa. Tähän konsultointiin saimmekin jo alustavan lupauksen sekä Jouni Helmiseltä että Juuso Tiaiselta.

Kohdassa d SKL voi yrittää auttaa löytämään alueelle uutta yrittäjää, joka ymmärtää kilpakeilailun arvon hupikeilailun rinnalla. Jos tilanne kuitenkin päätyy kilpakeilailun loppumiseen, SKL voi joka tapauksessa varmistaa, että kaikki alueen keilaavat jäsenet saavat tarvittavan tiedon, missä ja miten keilailua voisi parhaiten jatkaa. Paikallisliiton toiminta usein hiipuu nopeasti, jos omaa kisahallia ei enää ole.

SKL tuleekin siis jatkossa ottamaan yhteyttä ja informoimaan keilahalleja, jotka eivät jostain syystä kilpakeilailua tee, mutta voisivat. Uskomme myös, että pystymme todellisilla faktoilla ohjaamaan ainakin osaa näistä ottamaan kilpakeilailun kannattavasti palveluvalikoimaan.

Ensimmäisiä halleja, joissa kilpakeilailua ei nyt ole ja pilotit jo sovittu nyt joulukuulle ovat Nurmijärvi, Akaa ja Eurajoki. Ensikontaktit ovat kaikissa olleet positiivisia ja uskonkin, että näissä kaikissa halleissa tullaan lähiaikoina kilpakeilaamaan.  On esimerkiksi vääriä käsityksiä, että kilpakeilailun aloittaminen vaatii jopa kymmenien tuhansien investointeja keilaratoihin tai tietynlaisen uuden radanhoitokoneen. Näin ei suinkaan ole vaan asiaan perehtymällä huomaa, että jos radat ovat alun perin rakennettu laillisiksi niin kilpailutoiminnan aloittaminen ei juuri koskaan vaadi mitään merkittäviä investointeja.

Toimintatavan yhtenä osana SKL:n nuoriso- ja koulutusvaliokunnan jäsen Simo Uosukainen tulee olemaan yksi avainhenkilöitä kehittämällään ”SKL Help Desk” konseptilla, jonka komea alanimike on ”Keilahallit ja jäsentoiminta kuntoon”. Simon konsepti hyväksyttiin 30.11.23 liittohallituksessa ja en sitä tässä tarkemmin kuvaa, koska siitä tulee pian oma uutisensa. Simo tulee myös Taliin 13.1.24 Jäsenliitto- ja seurafoorumiin itse kertomaan mallista.

Teidän kaikkien keilaavien jäsenten toivonkin auttavan tätä uutta toimintaa toisaalta keskustelemalla siitä halliyrittäjän kanssa ja toisaalta antamalla Keilailuliiton toimistolle vinkkiä, mihin keilahalleihin meidän kannattaa olla yhteydessä, jotta kilpailutoiminta jatkuu tai saadaan käyntiin joka puolella Suomea.

Jokainen vanha tai uusi halli, jonka saamme aloittamaan tai uudelleen jatkamaan kilpakeilailua, on hieno saavutus.

Rauhallista joulunaikaa kaikille!

Keilailuterveisin,

Olli Hossi
Suomen Keilailuliiton puheenjohtaja