Toinen peräkkäinen Suomen mestaruus maistui Essi Pakariselle. Pakarinen kaatoi loppuottelussa Roosa Lundénin lukemin 458–414. Pitkiä voittojuhlia ei ole luvassa, sillä treenit jatkuvat heti ensi viikolla.
Essi Pakarinen teki Talissa sunnuntaina kovan tempun voittamalla toisen naisten Suomen mestaruuden putkeen. Häntä ennen kyseisessä tempussa ovat onnistuneet Eija Krogerus, Annikki Maattola, Tytti Kujanen, Katriina Kukkula, Krista Pöllänen ja Sanna Oksanen.
Krogerus on onnistunut tuplassa kahdesti. Pöllänen ja Kujanen ovat onnistuneet kertaalleen voittamaan kolme putkeen. Tuorein tuplamestari on Oksanen (2013 ja 2014).
– Tuntuu pirun hyvältä, ei sille mitään voi! Hienoa onnistua voittamaan kahdesti peräkkäin. Arvostan tätä suoritusta, Suomen mestari Pakarinen iloitsi.
Pakarinen voitti välierässä Eliisa Hiltusen erittäin niukasti kahden sarjan yhteispistein 438–431. Hiltunen voitti avaussarjan 246–205, joten Pakarisella riitti kirittävää.
– Avaussarjan jälkeen tuli tehtyä paljon muutoksia. Keskityin vain peliin, enkä miettinyt niinkään paljonko olen perässä. Tiesin vain, että pitää tehdä paljon. Siinä huokaisi helpotuksesta, kun sai tehtyä tarvittavat kaadot.
Loppuottelussa kohtasivat Pakarinen ja Roosa Lundén. Pakarinen vei avaussarjan nimiinsä 221–218, joten jännitystä piisasi kohti toista sarjaa mentäessä. Toinen sarja kääntyi lopussa Pakarisen hyväksi 237–196 ja koko ottelu 458–414.
– Loppuottelu oli todella tiukka ja myös tasokas. Totuin aika nopeasti ympärillä oleviin kameroihin. Joissain paikkoheitoissa sitä mietti enemmän, kun kameran varjo liikkui merkkien yläpuolella. Se vaikutti siihen, mihin katsoi, Pakarinen analysoi.
Sen kummempaa taukoa tai etäisyyttä tuore mestari ei aio lajiin ottaa, vaan radoilla vietetään tulevillakin viikoilla aikaa.
– Ensi viikko treenaillaan, ja sen jälkeen olisi tarkoitus pitää lyhyt peruskuntokausi. Heinäkuussa lähdetään sitten kisaamaan EBT-kisaan, se on seuraava tavoite. Taukoa en ole ajatellut pitää, mutta ainakin hieman vähentää keilaamista. Sitten vasta, kun lääkäri määrää, niin olen heittämättä kokonaan, Pakarinen nauroi.
Hopealle sijoittunut Lundén tuumasi loppuottelun päätyttyä, ettei saanut aivan parastaan irti.
– Vähän oli hakemista, enkä saanut oikein hyvää luottoa tekemiseeni. Ensimmäinen sarja oli tasainen ja pitkään peli sellaisena pysyikin. Siinä tuli minulle yksi klippi ja Essi sai hienot kaadot siihen, mikä vähän ratkaisi. Hieno matsi, mutta nyt kävi näin, Lundén totesi hyväntuulisena.
– Tuntui, että sain tv-kamerat poistettua mielestäni hyvin. Toki oli esimerkiksi lämpimämpi keilata kaikkien valojen takia. Liikaa haasteita tv-olosuhteet eivät kuitenkaan tuoneet ja oloni oli rauhallinen.
Hiltunen oli pettynyt välierätappionsa jälkeen. Hienon avaussarjan jälkeinen toinen sarja ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.
– Vaihdoin palloa avaussarjan kolmannessa ruudussa, mikä oli oikea ratkaisu. Oli hyvää tekemistä, lukuun ottamatta toista sarjaa ja paikkaamista. Päällimmäisenä on tunne, että pitäisi vain paikata paremmin. Toki myös jännitti paljon, kun oli tv-pelit kyseessä, Hiltunen totesi.
Teksti & kuvat: Markus Viljanen