Senioreiden SM-kisaviikonlopun ensimmäinen osa on nyt pelattu, kun naiset ratkoivat SM-mitalien kohtalon lauantaina Tapanilassa.
Round robinin ja pudotuspelien jälkeen SM-kultaa ripustettiin Reija Lundénin kaulaan. Helpolla kokenut Lundén ei finaalipäivänä päässyt – päinvastoin. Töitä piti tehdä keskittyneesti alusta loppuun asti, eivätkä lähtökohdatkaan olleet parhaat mahdolliset.
– Olen heittänyt viime aikoina niin vähän, että heitto vaihteli todella paljon ja toisto oli hukassa, varsinkin ihan finaalin alkupuolella. Pikkuhiljaa sitä sai jo paremmin suoritettua, ja sitten taas vuorostaan tuntuma katosi, kolmannen senioreiden Suomen mestaruutensa voittanut Lundén avasi.
Lundén oli asettanut voiton tavoitteekseen ennen loppukilpailua, mutta hän oli ollut sen suhteen myös realistinen.
– Toki voitto oli tavoitteenani, kun tänne tulin, mutta tiesin omat fyysiset haasteeni. Polveni hajosi senioreiden EM-kisoissa, enkä pystynyt sen takia keilaamaan toviin. Sinnittelin täällä SM-kisojen alkukilpailussa maaliskuussa sen verran, että sain finaalituloksen. Polvi leikattiin sitten toukokuussa ja kävelin pitkään kepeillä. Heittokäsikin koki kovia tässä finaalin aikana ja siihen piti laittaa lakkaa ja teippiä, Lundén kertoi näyttäen varsin kärsineen näköistä peukaloaan.
– Loppuottelu oli varsin hankalaa tekemistä – enemmänkin selviytymistä. Voittoa osaan arvostaa aina – kyllä näitä mitaleita vielä kotiin mahtuu.
Hopealle sijoittunut Sanna Ohrimovitsch oli seniori-ikäinen jo viime vuonna, mutta tuolloin SM-matka Kemiin jäi tekemättä pitkän etäisyyden takia, joten nämä olivat hänen ensimmäiset senioreiden SM-kisansa.
– Alku oli round robinissa vaikeaa ja pelasin aivan liian alhaalta. Pelasin samalla pallolla koko ajan, mutta vasta myöhemmin oivalsin siirtyä ylemmäs ja tulokset paranivat.
– Tässä syyskauden avauksessa treenaamisen puute hieman näkyi, eikä esimerkiksi paikkopeli ole vielä ihan kunnossa. Minulla on ollut välillä pitkiäkin taukoja keilaradoilta terveyshuolien takia, joten pelaamattomuus näkyy. Tämä mitalikin kertoo sen, että kannatti tulla takaisin. Tämä on ehdottomasti voitettu hopea, kaikkien vaikeuksien jälkeen. Ainoa, mikä harmittaa, oli tuo loppukilpailun tulostaso. Yleisö olisi ansainnut parempaa keilaamista, Ohrimovitsch kertoi silmin nähden liikuttuneena.
Pronssimitalisti Päivi Uusinarkaus oli varsin tyytyväinen finaalipäivän urakkaansa. Ylä- ja alamäkiä riitti, mutta lopputulos oli varsin onnistunut. Henkilökohtainen mitali oli Uusinarkaukselle uran toinen.
– Pelini ei ollut round robinissa kovin tasaista, ja sinne mahtui yksi 137-sarjakin väliin. Kaatoja ei tullut tänään missään vaiheessa paljoa, mutta onneksi paikkopelini toimi hyvin. Olen todella tyytyväinen, kun pääsin round robinista jatkoon ja sain mitalin. Olosuhde oli haastava jo talvella alkukarsinnassa, ja sitä se oli nytkin. Se pisti kaikki pelaamaan.
– Iisalmessa voitin muutama vuosi takaperin hopeaa. Joukkuemitaleita olemme myös saaneet jonkin verran Saagojen kanssa. Olihan tämä haastavaa lähteä puolen vuoden paussin jälkeen pelaamaan, mutta hieno homma, että saimme kisat pelattua, Uusinarkaus totesi.
Teksti & kuvat: Markus Viljanen