Luukas Väänänen keilasi komeasti 1300 (keskiarvo 216,7) Bowlero Deer Parkissa, vaikka alla oli pitkä hoito, 47 jalkaa eli 14,3 metriä. Hänen alkunsa oli melko vaisu, ensin sentään 200, mutta toiseen vain 170. Hienosti Joensuun mies keräsi itsensä ja paukutti neljä seuraavaa sarjaa 225, 212, 235 ja vielä viimeiseen 258. Olosuhde salli oikeastaan kaksi tapaa aloittaa pelaamisen, reunahkosta (kakkosen tienoilta) tai ylhäältä. Ylös suurin osa oikeakätisistä suuntasi, mutta Väänänen aloitti reunemmasta. Se ei kuitenkaan antanut parasta tulosta ja niin Luukaskin nousi viitosmerkkiin ja pariin viimeiseen sarjaan jopa ylemmäs. Mutta hän ei lenkittänyt isoa koukkua, vaan pelasi melko suoraa linjaa ja hänelle tuo sopi kuin nenä päähän. Varsinkin kaksi viimeistä sarjaa oli miellyttävää katseltavaa, kun viidennessä tuli vain pari lipsahdusta ja niistäkin jääneet kolmen ryhmät Luukas paikkasi varmasti. Kuudenteen sarjaan sopi sitten vain pesälyöntejä. Ensin jäi nelonen ja kahteen viimeiseen ruutuun kymppikeilat, välissä oli pelkkiä kaatoja, seitsemän kappaletta. Tyytyväisen tuntuinen oli Väänäsen kommentti pelin jälkeen: ”Joo oli hyvä nousu vaikean alun jälkeen. Nojoo suorempi linja toimii hyvin ylempää, se on helpompi ja kivempi tapa keilata😄 ja toimii myöskin hyvin!”
Jarno Lahti meni heti keskelle rataa ja neljännestä sarjasta alkaen syvälle. Pari viimeistä sarjaa hän jälleen joutui paiskomaan palloa rännin päältä pitkälle ja tiukalla kierteellä. Välillä se toimi, mutta kaikesta näki, että mies ei nauttinut tuollaisesta keilaamisesta. Ehkä turhautumisen piikkiin meni se, että missejä, myös yhdestä keilasta, tuli turhan monta. Jarnon blokki oli vaihteleva, kaksi kunnon sarjaa, 221 ja loppuun 232, mutta kun välille tuli neljä alle parin lukemaa, kuuteen syntyi vain 1184 (197,3). Harmitus näkyi myös vastauksessa, kun kysyin että joko väsyttää: ”Vituttaa enemmänki. Ei mitenkää ihmeelliselle tunnu tekemine, mut ei vaa saa mitää aikaa, eikä tää kivaa oo taas pelata pituus heittoo.”
Myöskään Kaaron Salomaalle ei tuollainen pitkä hoito istunut. Alku meni kyllä mukavasti 213 ja 225, mutta kun olosuhde hajosi alta, ei Kaaron löytänyt oikeaa tapaa tehdä korjauksia. Neljä viimeistä sarjaa olivat kaikki alle 190 ja niinpä blokin tulos jäi vaatimattomaksi 1150 (191,7). Samaan väsymyskysymykseen Kaaron vastasi: ”Eipä tässä väsymys paina, sormetkin kestää hyvin. Viimenen peli!”
Vaikka tuo pitkä hoito oli hankalanpuoleinen ja tulostaso pysyi maltillisena, kyllä tuollaisesta joukosta isojakin tuloksia syntyi. Blokin ainoan kolmesatasen teki Nate Purches matkallaan 1452 (242,0) lukemaan. Lähes samaan ylsi Alex Acosta, joka veteli pisteet 1445 (240,1). Ykköspaikka vaihteli Hayden Stippichin ja Brandon Runkin välillä melkein sarjoittain. Kun Runkille lipsahti loppuun 161, jäi Stippich ykköseksi. Hän on keilannut 42 sarjaa keskiarvolla 229,4. Runk on vain 15 keilapistettä perässä. Sijalla 12 ennen viimeistä blokkia on Nathan Bohr keskiarvolla 220,5. Pisteissä hän on kärkeä jäljessä 372 pojoa.
Se viimeinen peli keilataan aamuyöllä Suomen aikaa samassa paikassa ja samalla kelillä. Sen jälkeen 12 miestä kärjestä saa pelioikeuden kiertueelle ensi kaudeksi.
Pekka Korpi
Kuva PBA