Uusimmassa blogikirjoituksessaan Suomen Keilailuliiton puheenjohtaja Olli Hossi kirjoittaa jäsentilanteesta sekä siihen liittyvistä haasteista ja jäsenmäärän vaikutuksesta muun muassa SKL:n talouteen. 

Kaikki Hossin blogikirjoitukset löydät tästä linkistä. Tuorein kirjoitus luettavissa suoraan tästä:

Puheenjohtajan palsta 

Jäsentilanteesta

4.10.2023

Keilakausi 2022–23 oli taas pitkästä aikaa kausi, jolloin voitiin keilata ilman mitään koronarajoituksia. Kilpailumäärät per jäsen palasivat keväällä 2023 samalla tasolle kuin ennen koronaa. Koronan jälkeen myös keilahallien bisnes nimenomaan vapaa-ajan hupikeilailussa parani selvästi ja oli syksyllä 2022 ympärimaata aivan ennätystasoilla.

On hyvä, että halleilla menee taas hyvin, sillä ilman keilahalleja emme voi keilata kilpaakaan. Tämä ei ikävä kyllä kuitenkaan heijastunut omaan jäsenkehityksemme. Jäsenmäärämme lasku on koronan jälkeen hidastunut mutta ei lakannut. Jäsenmäärä laski koronakausina 2020–22 noin 7 % kaudessa, kun taas kaksi edellistä kautta se on palannut noin -4,5% tasolle, mikä tarkoittaa noin 400 jäsenen laskua kaudessa. Vaikka saimme kahdella edellisillä kaudella taas yli 600 uutta jäsentä, se ei kompensoi 900–1000 jäsenen vuotuista poistumista jäsenrekisteristä, mikä ikävä kyllä toteutuu tänäkin kesänä. Jäsenmäärämme oli 30.6. kauden päättyessä 7994 keilaajaa, mikä luku meillä oli viimeksi kaudella 1966–67.  Tavoitteet tulevalle kaudella on 700 uutta jäsentä ja jäsenmäärän muutos parempi kuin -3 %.

Pääydinsyy jäsenkatoomme on edelleen ja jatkossa ikäjakaumamme. Jäsenistöstä lähes 60 % on veteraaneja ja yli 70-vuotiaita jopa 35 %. Vaikka se samalla onkin lajimme hienouksia, että pystymme ikähyvityksiemme avulla onnistuneesti motivoimaan jäsenistöämme pitkälle, tulevat meilläkin lopulta fyysiset rajat vastaan ja ilman merkittävää uusien jäsenten aktivointia tulee jäsenmäärämme vielä useita vuosia laskemaan.

Ikäjakaumaan liittyen myös yksi mainio asia tapahtui viime kaudella. Uusista 616 jäsenestämme 430 oli ensikertaa rekisteröityneitä ja mikä parasta, heidän keski-ikänsä putosi edellisen kaudesta jopa 7,5 vuotta ollen nyt vain 34,4 vuotta. Jos tähän pystytään jatkossakin, saamme pitkään toivottua todellista nuorennusleikkausta jäsenistöömme. Tästä syystä koko jäsenistön keski-ikä ei pitkästä aikaa myöskään noussut vaan jopa putosi hiukan ollen 58,6 vuotta.

Toinen iso jäsenhaaste ikäjakauman lisäksi onkin se, että laskeneiden jäsenmäärien takia yhä useampi halliyrittäjä keskittyy kannattavuussyistä yhä enemmän hupikeilailuun ja kilpailuerien määrä tarjolla on laskenut. Tiedämme, että on onneksi poikkeuksia, joista mainittakoon erityisesti useat kilpakeilaajien nykyisin pyörittämät hallit, jotka ovat kannattavasti onnistuneet yhdistämään hupi-, harraste- ja kilpakeilailun. Näistä mainittakoon vaikkapa Kuopio, Lahti, Tampere, Joensuu ja Tuusula. Kilpakeilaajat tuovat jokaiseen halliin, joka siihen satsaa varman tulolähteen ja samalla markkinoivat lajia eri tahoilla.

Kuitenkin usein, jos keilahallin perustaa henkilö, jolla ei ole taustaa kilpakeilailusta, on ratkaisu jättää se kokonaan ja keskittyä hupikeilailuun. Toivonkin, että paikallisliitoissa pidämme henkilökohtaisesti hyviä yhteistyövälejä halliyrittäjien kanssa. Varsinkin, jos yrittäjä vaihtuu, on erittäin tärkeätä heti alusta alkaen keskustella ja perustella, miksi yrittäjän tosiaan kannattaa satsata jatkossakin myös kilpakeilailuun. Jos teille on haasteista löytää hyviä perusteluja, Suomen Keilailuliiton toimisto tarjoaa siihen työkaluja. Jos paikkakunnan viimeinen kilpakeilahalli lopettaa, romahtaa myös kilpakeilailu. Jos ei voi keilata, ei myöskään jäsenyyttä jatketa.

Jäsenmäärä vaikuttaa tietenkin myös Keilailuliiton talouteen.  Samalla kun jäsenmäärämme laskee, niin jatkunut inflaatio nostaa kaikkia Keilailuliiton kuluja, joista erityisesti iso kuluerä, eli arvokisoihin matkustaminen, on kallistunut.  Myös muita vaikuttavia asioita ovat Olympiakomitean huippu-urheilutuki ja valtion lajiliittotuki, joihin vaikuttavat myös uuden valtioneuvoston päätökset.  Olemme eri keinoin tehneet kuluneella kaudella useita säästöpäätöksiä liiton omissa kuluissa, joista haluan tässä nostaa erikseen yhden. Hallituksemme päätti elokuun kokouksessaan, että siirrämme Keilailuliiton toimiston lähiaikoina Tampereelle Helsingin Ruusulankadulta pienempiin ja edullisempiin tiloihin. Uusi toimisto on jo haussa ja olen varma, että jatkossakin tiimimme tukee jäseniämme mainiosti, sillä koko siirto Tampereelle suunnitellaan ja tehdään yhdessä.

Kaikkiaan eri asioiden vaikutus kauden 2024–25 lisenssihintaan selviää, kun liiton tuleva budjetti kirkastuu ja päätetään yhteisesti 18.11.23 liittovaltuustossa. Joka tapauksessa kilpailulisenssimme hinta on jatkossakin alhaisempi kuin juuri missään merkittävässä lajiliitossa. Kyllä keilailun merkittävät kulut, mutta myös ilot syntyvät jatkossakin ihan omasta keilaamisestamme. Eli palloa vaan pyörimään ja samalla kysykää uusia jäseniä mukaan.

Hyvää alkanutta keilakautta 2023–24,

Olli Hossi
Suomen Keilailuliiton puheenjohtaja