Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on julkaissut kesälajien tukipäätökset vuodelle 2023. Kaikkiaan tehostamistukea jaettiin kesälajeille 4 037 080 euroa. Suomen Keilailuliitto pysyi tiedotustilaisuudessakin mainitun huikean menestyksen ja systemaattisen maajoukkuetoiminnan kehittämisen sekä toiminnan keskittämisen ansiosta tehostamistuen piirissä. Keilailun tuki nousi edellisestä 77 000 euron tuesta 85 000 euroon vuodelle 2023. Tukilajien määrä putosi 27 lajista 23 lajiin. Keilailu on yksi 19:sta investointilajista ja harvoista tuettavista ei-olympialajeista.
Maanantaina julkaistujen tehostamistukipäätöksien myötä purjehduksesta tulee ensimmäinen kesäolympialaji, joka sijoittuu Huippu-urheiluyksikön tehostamistukiohjelmissa kärkilajien tukiohjelmaan. Tukijärjestelmä uusittiin vuodelle 2018, ja ennen purjehdusta kärkilajien tukiohjelmassa ovat olleet kesälajeista parayleisurheilu ja talvilajeista jääkiekko ja maastohiihto.
Kärkilajien tukiohjelman kriteerit ovat tiukat: lajin huippu-urheilujärjestelmän ja kärkiurheilijoiden valmentautumisen kokonaisuuden täytyy olla paitsi kansainvälisesti kilpailukykyinen myös jatkuvassa kehityksessä, lajiliiton resursoinnin huippu-urheiluun täytyy olla mittavaa ja kaiken tämän tuloksena täytyy olla uskottava näkymä useampaan kuin yhteen olympia- tai paralympiamitaliin.
– Purjehdus on osoittanut useamman mitalin näkymän todeksi konkreettisesti tänä vuonna, kun Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen ottivat sekä MM- että EM-mitalit ja Kaarle Tapper otti avoimessa EM-regatassa pronssia. Lisäksi Monika Mikkola ja 49erFX-kaksikko Ronja Grönblom ja Veera Hokka ovat iskuetäisyydellä mitalitasolle, laji- ja kisaohjelmia johtava Huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen toteaa.
– Purjehdus on laji, jossa kärkiurheilijoiden tiimeissä on jo pitkään ollut kansainvälistä huippuosaamista ja harjoittelu on tapahtunut huippuolosuhteissa. Viime vuosina lajiliitto on ottanut selkeämpää roolia tämän kokonaisuuden johtamisesta, minkä myötä toiminta on tehostunut ja myös suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän tuen vaikuttavuus on lisääntynyt. Tulokset ovat seurausta toiminnasta.
”Kärkilajien tukiohjelmaan nouseminen on suuri luottamuksen osoitus”
Muiden kärkilajien tulokset ovat olleet kiistattomia viime vuosina: kärkilajien tukiohjelmassa jatkava parayleisurheilu saavutti Tokion paralympialaisista viisi mitalia, Pekingin olympialaisista jääkiekko saavutti kahden mitalin maksimituloksen ja maastohiihto kuusi mitalia.
– Kärkilajien tukiohjelmaan nouseminen on suuri luottamuksen osoitus Olympiakomitealta, mikä antaa purjehdukselle valtavasti voimaa toimintaamme ja itseluottamukseemme. Tämä varmistaa uusitun liittojohtoisen valmennusjärjestelmän ylläpitämisen sekä toimintojen jatkuvan kehittämisen. Korkein status tuo luonnollisesti myös vastuuta – liitolla on pyrkimys vakiinnuttaa kykymme tehdä huipputulosta, purjehduksen valmennuspäällikkö Vili Kaijansinkko lausuu.
– Yhteistyö ja tiiviit kumppanuudet Olympiakomitean ja Urhean kanssa ovat aivan keskeisiä tuloskykymme kannalta. Taloudellisten resurssien lisäksi meillä on noin tusinan verran huippuasiantuntijoita käytössämme vahvistamassa purjehdusmaajoukkueen toimintaa kotimaassa ja ulkomailla. Asiantuntijakokonaisuus on keskitetty Urheaan ja Helsingin Olympiavalmennuskeskukseen, minkä lisäksi KIHU tukee toimintaamme.
Menestysnäkymän priorisointi näkyy resursoinnissa
Purjehdus on vain keihäänkärki: kesäolympialajit ovat muutenkin nosteessa. Yleisurheilussa tuloksena oli vuonna 2022 neljä EM-mitalia ja neljä MM-pistesijaa, joten globaalien arvokisojen mitalikynnyksellä on useita urheilijoita. EM-mitaliin ja MM-pistesijaan ylsi vuonna 2022 myös Tokion olympiamitalistiuimari Matti Mattsson. Lisäksi painista tuli kaksi EM-mitalia.
– Pariisin olympialaisiin on aikaa puolitoista vuotta. Mitä lähemmäs kisoja mennään, sitä vahvemmin priorisoimme panostamme menestyspotentiaaliin – puhutaan sitten euroista tai osaamisresurssista. Kärkilajien takana investointilajien tukiohjelmassamme on 19 lajia, joista yhdeksän on olympiayksilölajeja ja kolme paralympialajeja. Kirkkain olympia- ja paralympiamenestyspotentiaalimme on näissä lajeissa sekä muutamassa yksilötuella olevassa urheilijassa, ja se myös näkyy resursoinnissa, Paavolainen kiteyttää.
Olympiayksilö- ja paralympialajien lisäksi investointilajien tukiohjelmassa on kesälajeista kolme ei-olympialajia ja neljä joukkuelajia. Myös näillä sektoreilla menestyskäyrä osoittaa oikeaan suuntaan.
– Ihan samoin kuin purjehduksessa ja yleisurheilussa, koripallossa on ollut läpimurtojen vuosi: on saavutettu EM-kisoissa TOP8-taso ja karsintojen kautta paikka MM-lopputurnaukseen. MM-turnaus avaa myös realistisen väylän Pariisin olympiaturnaukseen. Kun on globaalisti kilpaillussa joukkuepelissä tuollainen näkymä, se näkyy myös suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän painotuksissa, Paavolainen sanoo.
Maanantaina julkaistuissa tehostamistukipäätöksissä yksilötukea osoitettiin 110 yksilölajien urheilijalle sekä suoraa joukkuetukea yhdeksälle joukkueelle. Valmentajia tukipäätösten piirissä on 117, ja valmentajien työtä tuetaan yhteensä 1 526 580 eurolla.
Tukipäätöskoonti ja lisätietoa huippu-urheilutuista:
https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/huippuvaiheen-ohjelma/valmennuksen-tukijarjestelma/
Lisätiedot:
Leena Paavolainen, Huippu-urheiluyksikön varajohtaja sekä laji- ja kisaohjelmien johtaja 0400-229652
Lauri Hakala, huippu-urheiluvastaava 050-5901599 (joukkuepelit)
Kimmo Mustonen, huippu-urheiluvastaava 050-5669869 (paralympialajit)
Mika Vakkuri, huippu-urheiluvastaava 050-3584062 (paralympialajit)